TERVEISIÄ  LOMALTA

Jäi laittamatta lomalle lähtiessä heipat, siis nyt vain lomafiiliksiä.

Veden kanssa ollaan oltu tekemisissä lomallakin, on sitä niin paljon tuolta taivaalta tullut. Hitsin kylmää, pimeetä ja märkää. Luulisi, että vintit on siivottu ja kaikki paikat nuohottu, mutta e-hei, eipäs ookkaan. Oon vain laiskotellut, jotenkin nuo ilmat eivät ole saaneet liikkeelle. Huomaa, että heti kun ilmat paranee niin mielikin virkistyy. Vai onkohan sitä vain nyt levännyt tarpeeksi.

Kavereitten kanssa on juoruttu puhelimessa ja olen saanut työtarjouksen, hotellisiivoukseen. Palkka nousisi mukavasti, mutta tiedän ne hommat ja en osaa päättää olisinko siihen valmis uudestaan. Toisaalta, samaa siivoustahan sekin olisi, ei nuo saunojen pesut mitään helppoja ole. Varsinkin ne muotolauteet tuntuu lihaksissa. Ne kun pitää purkaa atomeihin jotta saa edes lattiakaivon pestyä ja seuraavana päivänä kuivina kasata uudestaan. 

Hotellissa pomo olisi loistava, tunnen ennestään ja työkaveritkin olisivat osin tuttuja ja mukavia. Siis mitä teen? Tulisi lisää liksaakin eikä olisi noita aikaisia aamuja laisinkaan. Lisäksi saisin tehdä siellä ohjaajan työharjoittelun ja samoin näytöt. Mutta toisaalta olisi niitä viikonlopputöitäkin, mutta palkkakin olisi silloin isompi.  Apua!!! En osaa päättää. Joka tapauksessa menen vanhaan paikkaan jotta saan kaikki lomarahat, mutta mitä sen jälkeen? Pitäisi irtisanoutua kuun puolessa välissä viimeistään ja päätös tuntuu vaikealta. Olen tunnollinen ja ahkera tekijä, tiedän olevani haluttu koska minuun voi luottaa. Kerroin aiemmasta kokemuksestani hotellista ja minulle luvattiin kunnon ohjaus ja perehdytys työhön. Esimies on sanansa mittainen nainen eli näin tulisi myös tapahtumaan. Lisäksi saisin RV lisää opittuani homman, viikonloppuisin pitäisi olla joku joka huolehtisi siivouksen valmistumisesta.

Tarjous on hyvä eikä sitä joka päivä tulla kotoa töihin pyytämään. No, puhelimen välityksellä, mutta kuitenkin.  Lomien palamisesta ei olisi paljon haittaa, tähän aikaan vuodesta niitä lomapäiviä ehtisi tekemään ihan riittävästi, melkein 3 viikkoa.

Voi, voi, onpas hankalaa. Tätä tässä olen viikon päivät miettinyt. Vaaka kallistuu joka toinen päivä vanhalle työlle ja joka toinen hotellille. Rapuissa olisin loppuelämäni yksin ja joka päivä sitä samaa, hotellissa työpäivät olisivat aina erilaisia, ei olisi niin tylsää. Ja olisi niitä työkavereita, juttuseuraa ainakin tauolla. Ei tarvitsisi sille banaanille höpistä siellä rapussa, siltä ei saa edes kunnollista vastausta.