sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Tiistai

Ensin toimistot ja sitten saunojen kimppuun. Voi pojat, joulu on tulossa jossain vaiheessa, mutta pesuhuoneissa on siihen varauduttu jo hyvissä ajoin, on nimittäin ihan mukavasti punaista. Ei ole tainnut edeltäjät paljon harjaan koskea. Edellinen siivooja oli kai ollut ihan ok, mutta sijaiselta on napsaistu ajasta liikaa pois, oli nimittäin niin paljon jäänyt tekemättä. Useamman kerran. Siinä sitten tehtiin tuplasti töitä ja sainkin paikat jo kohtalaiseen kuntoon. Vähän tästä oli EM minua varoittanutkin, joten ei tullut ihan puun takaa. Ja siksi sitä lisäaikaakin oli luvattu. Pyöriksiä ja häkkivarastoja vain vilahtelee ohi kun saunojen jälkeen laitan suuremman vaihteen päälle. Hiki on, mutta tulee siistiä. Illalla on mukava helliä kipeitä lihaksia oman saunan lämmössä. 
Toinen viikko

Maanantai

Eka päivä rappusiivousta, en ole sitä ennen tehnytkään. Tuskin on vaikeaa, ensin kuitenkin taas välineet ja komerot siisteiksi. Tarvikkeita puuttuu ja hyllyllä on samat mystiset ainepullot, joiden sisällöstä ei ole varmuutta. Aikaakin on taas pilvin pimein ekoiksi päiviksi joten otan rennosti.  Samat saippuaiset raput ja lattiat on vastassa, ihan kuin toimistoissa. Maanantaipäivä, joten koluan pelkkiä rappuja. Samalla availen kuitenkin kaikkia ovia hahmottaakseni mitä taloista löytyy.


Saunoja on muutama siivottavana tiistaina, joten katson valmiiksi seuraavan päivän tavarat. Samalla kun vien likaiset taas pyykkituvalle, voin jättää puutelistan.  EM:tä ei näy eikä kuulu koko päivänä, varmaan on jo kotona kun itse lopettelen.  Muutamaan asiaan olisin tarvinnut tarkistusta ja opastusta, mutta joutaahan tuon kai myöhemminkin. Huoltomiehen tapaan jo ekana päivänä ja hän lupaa kertoa jos jotain menee siivouksessa hassusti. Asukkaat kyselevät kauanko aion olla, edelliset oli lopettaneet suht nopeasti. Jokin siis mättää ja pahasti ja luultavasti saan sen aika pian selville. En vain tiedä haluanko edes tietää...

lauantai 4. tammikuuta 2014


Ensimmäinen viikko yhteenveto


Olen yksin kolunnut joka nurkan ja tuskaillut kuinka kauan menee ennen kuin paikat ovat kunnossa. Edellistä siivoojaakaan, joka oli ollut sijainen, ei oltu varmasti opastettu mitenkään ja minä tarkkana hinkkaan kaiken puhtaaksi. Teen ajatuksissani työsuunnitelman viikolle, jotta joka paikka tulisi siivottua kerran viikon aikana. Jatkossa voin muuttaa taajuuksia kunhan ensin näen kuinka usein mikäkin huone kaipaa moppia ja liinaa. Pesen lattioita koko viikon pelkällä vedellä ja alkaahan se pinta kirkastumaan. Lasipinnat on hirveän likaiset, täynnä liinan jälkiä. Pesen ne kaikki kunnolla ja saan asiakkaalta kiitosta. Asiakaskin alkaa pikkuhiljaa luottamaan ja lupaan, että en ihan heti ole lähdössä pois.

Tuntilistan palautan palkkaa varten toimistolle. Palkasta puhuttaessa esimies väitti, että kaikki saavat nykyään koulutuslisän ja että siirtymäajan palkka on 85% tuntipalkasta. Olin niin hämmästynyt, että en osannut sanoa mitään. Siis miltä vuosisadalta tämä ihminen tähän on tipahtanut?! Siirtymäajan palkkahan on poistunut jo aikaa sitten eikä kyllä käy, että minä opiskelen ja kaikilla nousee palkka!!! TESsiä ei työpaikalla ole näkynyt, eivät kuulemma ehdi sitä hakea?! 12 minuutin tauko sisältää siirtymäajan seuraavaan kohteeseen???  TES:n luin kotikoneelta, siis omalla ajalla, taukoon varaan ajan työajasta ja siirtymäaikaa ei tule.

Luulen kuitenkin, että omalla työpaikallani moni asia on paremmin kuin monessa muussa paikassa. Kuitenkin ollaan kaukana siitä ihanne tilanteesta, jolloin asiat tapahtuisi niin kuin pitäisi. Silloin perehdytyskin olisi kohdallaan. Esimies ei käynyt kertaakaan kohteessa ekan viikon aikana.

Toinen työpäivä

Seuraavana aamuna pyykkiä viedessäni kyselin päivän aikana esiin tulleita kysymyksiä. Käyttöohjeet aineisiin löytyi pyykkituvalta, kohteisiin niitä ei viedä laisinkaan. "Jos tarvii ni ne voi lukea täällä" kertoo esimies joten asia selvä. Eli jos unohdat lukemasi niin voithan aina lukea seuraavana päivänä uudelleen. Perehdytys tilauksiin, pyykkiin, tuntilistaan ja kaikkeen muuhun mahdolliseen tehdään myös heti aamulla, siis kaikki samaan pötköön. Myös pesukoneiden käyttöohjeet ja muu käytäntö. Pää pyörällä lähden omaan kohteeseeni. Pitää yrittää seurata miten muut toimivat ja peesata. Jatkossa saankin kiittää työkavereita useasti avusta, kaikkea kun ei konkarikaan uudessa paikassa heti muista. Esimieheltä kysyttäessä vastaus " mähän sanoin silloin alussa" ei innosta kysymään uudelleen. Kun myöhemmin kysyn jotain ja kerron, ettei asiasta ole mitään mainittu, niin vastaus on "ai unohdinks mä, teitä on niin monta ettei kaikille muista sanoo".  Teen tarviketilauksen, otan uudet puhtaat mopit ja lähden aloittamaan uutta päivää.
Onkin jo helpompaa kun jo vähän tietää mitä pitää tehdä, tai ainakin luulin niin. Vastaan tulee ovi jossa on hälylaite. Vaan se koodi? "Kokeile 1234 tai 0000, on kuitenkin jompi kumpi niistä." kertoo esimies.  Kysyn kuitenkin asiakkaalta ja saan oikean koodin joka ei ole kumpikaan edellä mainituista. Asiakaskin ihmetteli kuinka joudun asiaa heiltä kysymään. Otin syyn niskoilleni jotta en nolaisi työnantajaa. Mitähän olisivat ajatelleet jos olisin kokeillut ja pillit olisi alkaneet soimaan ja väijy olisi tullut paikalle ja lähettänyt laskun? 

 Kuulen myös, että saan porraskohteita toimistojen siivouksen jatkoksi ja aloitan seuraavalla viikolla niissä. Hyvä sinänsä, saan lisää tunteja. Kyselen jo valmiiksi sitä opastusta, ei kuulemma taaskaan tarvitse, osaan kyllä. Tulen siihen tulokseen, että esimies ei osaa itse ja saan pärjätä omin neuvoin. Konkarina tiedän pärjääväni, mutta taaskin kauhistelen kuinka kokemattomampi viettää unettomia öitä miettien tulevaa. Miten tämä meidän ala voikin olla näin raaka?