TYÖTÄ  VIEROKSUVAT

Perehdytyskin on käyty nyt kaikilta osin läpi ja kertaamme asiat jahka olen ollut muutaman viikon talossa. On tosi hienoa, ettei minua vain laitettu siivoamaan suoraan heti ekalla minuutilla vaan olen saanut työhön, työnantajaan ja asiakkaaseen kunnon perehdytyksen.

Esimiehen kanssa jutellessa kävi ilmi miksi minua sinne pyydettiin. Hakuja on ollut aina välillä, mutta hakijat ovat olleet lähinnä niitä jotka ovat kortistossa. Siis tiedättekö, ne jotka hakee jotain paikkaa vaan sen vuoksi, että on pakko jotta päiväraha ei katkea.  Ei siis juurikaan niitä jotka ihan tosissaan haluavat niitä töitä. Että ottaa päähän mokomat lorvijat. 

Juttu menee suunnilleen näin.

Työkkäri lähettää työpaikkailmoituksen johon on pakko laittaa hakemus ettei päiväraha katkea. Hakijalla on kokemusta työstä ja on muutenkin papereitten mukaa sopiva hakija. Hänelle soitetaan ja sovitaan haastattelu ja siihen asti kaikki onkin ihan ok. Sitten tämä lorvija laittaakin viestin ennen sovittua haastattelua, että hänellä onkin joku este joko saapua sovittuun haastatteluun tai este työn aloittamiseen ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Että vieläkö haluat haastatella?  Tai hakija keksii, että nuo linja-autovuorot kulkeekin huonosti työn alkamisajankohtana, että pääseeköhän hän edes tulemaan töihin vaikka paikan saisikin. Tästä heti tyhmempikin hoksaa, että jaahas, taas yksi lorvija.

Kun sitä työvoimaa tarvitaan niin haastattelija ei anna periksi vaan haluaa haastatella kaikesta huolimatta henkilöä. Hänet havaitaan sopivaksi haettavaan tehtävään ja saa töitä. Sitten alkaakin se tekstari-rumba.  Lorvijalla ei ole puheaikaa joten hän pommittaa viesteillä haastattelijaa.  Voiko aloitusta siirtää muutamalla päivällä?  Onko pakko tehdä viikonloppuja? Kun on sitä sun tätä omassa elämässä tällä hetkellä, mutta kuukauden päästä sopisi hyvin, sekä työn aloitus että viikonlopputyöt. Siis voiko hän sitten kuitenkaan aloittaa?  Kun sitä henkilöstöä tarvii kuitenkin heti?! Tässä vaiheessa haastattelija päättää, että tämä lorvija saa nyt kunnon opetuksen ja ilmoittaa, että työt alkaa silloin kun on haastattelussa sovittu ja niillä ehdoilla. Piste.

Työt siis aloitetaan lorvijan kanssa. Heti ensimmäisenä päivänä hän aloittaa valittamisen. Miksi tehdään näin eikä niin? Eikö noin olisi parempi? Hän arvostelee annettuja ohjeita koko päivän. Kun työnjohto ilmoittaa, että meillä toimitaan näin ja sillä siisti niin valittaminen loppuu. Seuraavana päivänä hän kantelee työkavereista koko ajan. Se tekee sitä ja toinen ei tee tätä ja vali, vali - koko päivän. Esimiehellä on pitkä pinna ja ilmoittaa, että hän päättää kuka tekee mitäkin ja sillä selvä. Ja valitus loppuu. Seuraavat päivät hän juoksentelee ympäri, ämpäri, eikä tee mitään tehokkaasti. Juttua piisaa katkeamatta koko päivän häiriten muiden työntekoa ja ilmeisesti se on yksi keino saada ne halutut potkut. Koeaikahan on hänelle juuri se reitti takaisin kotiin löhöämään.  

Kun kolmen viikon aikana ei niitä potkuja olekaan ilmaantunut lorvija ei enää jaksa tulla töihin ja jää sairaslomalle - viikkoa liian aikaisin. Ei tajunnut, että palkalliseen sairaslomaan tarvitaan ensin kuukauden työssäolojakso ennen kuin sitä palkkaa saikulta saa. Noviisi-parka, yllättyi pahasti. Ei päässytkään työterveyteen eikä saanut palkkaa. Ja sai onneton 10 päivää sairaslomaa - ilman sairaslomapalkkaa.  Kyllä meitä töissä nauratti, saipas kunnon opetuksen. Saikku loppui ja alkoi vapaat. Viimeisenä vapaapäivänä tuli kysely, tekstarina,  seuraavien päivien vuoroista. Ja jo silloin tiedettiin, että aamulla tulee viesti, että voi, voi kun en olekaan vielä kunnossa. Ja saikkua tuli just niille päiville kun seuraavassa jaksossa oli töitä. No, eipä tullut yllätyksenä, että lähtö tulee jahka saikku loppuu.

Sen verran haluan sanoa meidän työkavereiden mielipiteen asiasta, että emme arvosta tällaisia henkilöitä hevon kukun vertaa. Voit tulla kadulla vastaan, mutta emme halua vaihtaa kuulumisia kanssasi. Voit siis ihan vapaasti vaan kävellä ohi, emme halua kuulla keksitystä saikusta enää yhtään enempää. Onneksi osasimme varautua koko ajan siihen, että olet joku aamu pois sillä saikulla ja työt jaettiin sen mukaan. Muuten olisi ollut kiire. Halusimme vain nähdä omin silmin kuinka röyhkeä olet ja kuinka pitkälle aiot mennä.  

Jos ensi vuonna  80km työssäkäyntialue muuttuu 3,0h työmatka-ajaksi julkisilla kulkulkuvälineillä niin toivomme todella, että saat seuraavan paikan sieltä 100 km päästä. 2 tuntia rappusiivousta ja taas 100km takaisin kotiin.