tiistai 29. huhtikuuta 2014

 IHANAA,  SUOLAVETTÄ

Mulla on yksi kolmikerroksinen, hissitön iso yhtiö jonka pihassa ei ole asfalttia vaan kivituhkaa. Arvaatte kai kuinka mahdottoman paljon sitä hienoa hiekkaa kulkeutuu kenkien mukana rappuun. Rappurallissa on harja johon voisi putsata kengät sisälle mennessä, mutta eipä sitä juurikaan käytetä. Niinpä moppauksen jälkeenkin tuo hiekka jää askelmille eikä suostu mopin kanssa liikahtamaankaan. Kun katsoo askelman sivusta niin huomaa kuinka paljon sitä jää. Jalan alla sitä ei niin huomaa, mutta tarkkaan katsomalla näkee. Eipä siitä siis asukkaille taida haittaa olla, ovat jo tottuneet siihen, mutta mopatessa sitä kulkeutuu väkisinkin askelmien nurkkiin. Suurimman osan saa mopilla pois, mutta nurkkiin sitä jää, ainakin näin aloittelijalta.

Piha kastellaan joka kevät suolavedellä ja se päivä oli eilen. Suola sitoo ja tiivistää hiekan pinnan kovaksi eli sitä ei enää tartu kenkiin juuri ollenkaan. Niinpä eilen sitten tein suursiivouksen askelmille, edellisen tein alkuvuonna. Lakaisin lattiaharjalla jokaisen askelman nurkan tasanteelle asti, hiekka rikkalapioon, tasanteen moppaus ja seuraavat askelmat.  Ei uskoisi, mutta jokaisesta rappukäytävästä tuli puoli rikkalapiollista hiekkaa. Lumisena talvena tulee varmaan huomattavasti vähemmän. Nyt kun tuo urakka on tehty, pääsen ensi viikolla ( säävaraus ) vahaamaan niitä. Joko kaverin kanssa kaikki kerralla tai sitten yksin sitä mukaa kun intoa riittää.  Niissä taloissa vahataan vain tasanteet, ei siis askelmia. Vahakin kestää paremmin kun hiekka ei ole sitä kuluttamassa.

Loppukesän saankin sitten rallatella tuossa yhtiössä. Talossa asuu pääasiassa eläkeläisiä jotka muuttavat kesäksi mökeilleen. Vain muutama lapsiperhe ja yksin asuva jää kotiin.  Niinpä seuraavaksi siivoan muut tilat vähän kerrallaan kesäkuntoon ja sitten alkaa tuo helppo aika. Tätä en tietysti mainitse pomolle, aion tehdä täydet tunnit talossa vaikka pitämällä pidempiä taukoja. Pomoa ei vieläkään ole kiinnostanut siivoukseni sitä vertaa, että olisi edes sen ensimmäisen kerran käynyt kun olen itse paikalla.  Niinpä päätin, että minäkään en infoa häntä muuttuneista tilanteista. Siivoan mitä siivoan ja lopun aikaa istun - vaikka rapulla sitä banaania syöden.
                                                                                                                                                                              

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti